Suomalainen ruoka. Läheltä parempaa ja vastuullisesti tuotettua

*Kaupallisessa yhteistyössä Maa -ja metsätalousministeriö*

Suomalainen ruoka, asia mikä on sydäntäni lähellä ja ainakin minä yleensä puolustan sitä kovaäänisesti.

Olen varmaan jossain blogitekstissä tuonutkin sen ilmi, että olen työskennellyt elintarviketuotannon alkupäässä vuodesta 2000 ja nykyinen ammattini on lihanleikkaaja.  
Tiedän liharaaka-aineen matkan tarkasti aina teurastamolta pakettiin saakka, että voin allekirjoittaa suomalaisen lihantuotannon olevan vastuullista ja puhdasta.
Pelkästään omassa työssäni vaaditut hygienia -ja laatukriteerit ovat tae sille, että liha jatkaa matkaansa käsistäni turvallisesti pakettiin ja siitä kuluttajan ruokapöytään.

Lisäksi kotimainen ruoka tuo valtavan määrän työpaikkoja Suomeen. Pelkästään elintarviketeollisuus työllistää suoraan n. 38000 henkilöä erilaisissa työtehtävissä.
Tähän pitää tietenkin nostaa erikseen ne ihmiset joita ilman ei olisi suomalaista ruokaa eli kaikki maanviljelijät ja tuottajat.
Maa -ja metsätalousministeriön kaksivuotisessa #läheltäparempaa kampanjassa seurataan yhdeksää suomalaista tilaa joiden elämää pääset seuraamaan tämän linkin takaa.

Suuresta osasta suomalaisia kaupunkeja varmasti löytyy omat reko-lähiruokapiirinsä. Niissä voi ostaa tuottajien tuottamia raaka-aineita suoraan ilman välikäsiä.

Kuitenkin suurimmilla kauppaliikkeillä S-Ryhmä ja Kesko on myös iso vastuu siitä, että löytääkö suomalainen kuluttaja ne kotimaassa tuotetut tuotteet. 
Tämä on mielestäni parantunut viimevuosina huimasti! 

S-ryhmällä on ollut jo pidemmän aikaa oma "Kotimaista" tuotekokonaisuus ja ihan viimeaikaisena satsauksena suomalaiseen ruokaan on esimerkiksi se kun syksyn aikana tulee kaikkien S-ryhmän kauppojen hyllyreunaetiketteihin "Hyvää Suomesta"-merkki kotimaisten tuotteiden kohdalle.

Keskolla taasen kauppiasvetoiset marketit pienistä suureen pystyvät helposti ottamaan valikoimiinsa lähellä tuotettuja tai toivottuja raaka-aineita.

Tämän pystyi helposti havaitsemaan kun viimeksi kävin paikallisessa Citymarketissa asioimassa.
HeVi-osastolle tuotua punaista traktoria ja sen ympärille kerättyjä lähituottajien tuotteita ei vaan voinut olla huomaamatta.

Kun seuraavan kerran valitset sen kotimaisen raaka-aineen ostoskärryyn niin voit hyvillä mielin kävellä kaupasta ulos kun tiedät työllistäneesi valinnallasi useita ihmistä ja nämä ihmiset antavat sinulle kiitokseksi laadukkaan ja turvallisen suomalaisen raaka-aineen.

Kiitos!
Mika Uusi-Pohjola 
Lihanleikkaaja

Ilmajoki, värikästä historiaa sekä herkkuja ja kuusi minuuttia vanhaa Koskenkorvaa

**Kaupallisessa yhteistyössä Visit Ilmajoki ja paikalliset yrittäjät**

Tulipas vietettyä kiva päivä Ilmajoella!
Visit Ilmajoki kutsui bloggaajia tutustumaan Ilmajoen historiaan sekä paikallisiin yrityksiin.

Ilmajoki on virkeä, reilu 12000 ihmisen asuinpaikka vartin automatkan päässä avaruuden pääkaupunki Seinäjoesta.
Ei Ilmajoki itselleni aivan vieras kohde ole kun naapurikunnassa asun, mutta näin tarkasti en aiemmin ole paikkaan tutustunut.

Aamusta yhteiskuljetus toi meidät nuijasodan johtajan Jaakko Ilkan patsaalle missä kuuntelimme paikallisten oppaiden tarinaa Ilmajoen värikkäästä historiasta vuosisatojen takaa aina nykypäivän Ilmajoen Musiikkijuhlien talkoohenkeen saakka.

Kävelymatkan päässä Yli-Lauroselan kaksifooninkisessa talossa sijaitsevassa Museokahvila Edlassa joimme aamukahvit.

Kesäkuun alussa yleisölle avautuva Museokahvila tarjoaa monenlaista herkkua kahvin kylkeen.

Kahvilan tuore yrittäjä Arja Vekola kertoo valmistavansa myytävät tuotteet mahdollisimman pitkälle itse.

Nuo riisipiirakat ovat jo syy käydä kahvittelemassa

Kahvittelujen jälkeen osa jäi museoalueelle pelaamaan suosittua Findout pakopeliä. 
Itse jatkoin matkaa autokyydillä tutustumaan Koskenkorvan Trahteeriin ja alueella sijaitsevaan kansallisaarteemme Koskenkorvan ympärille luotuun museoon.

Yrittäjäpariskunta Jaakko ja Sari Koskenkorva esittelivät meille Trahteerin aluetta sekä Koskenkorva Museota

Ryhmille alueelta löytyy mm. 30 henkeä vetävä Aitosauna, 7 hengen savusauna kylmävesialtaineen ja paljuineen.

Suomalaiseen tapaan saunat ovat tietenkin sekasaunoja, mutta kenenkään ei silti tarvitse ujostella koska kuvassa Sari esittelee Trahteerin virallista sauna-asua. Jos aiot saunoa ilman sitä niin varaudu kummaksuviin katseisiin :)

Museossa Jaakko kertoi meille tiiviin tietopaketin Kossun historiasta ja valmistuksesta.

Maailman laajin valikoma Koskenkorvaa houkutti maistamaan myös harvinaisuuksia kuten mm. Tähdetöntä Jallua.

Sitten se uniikki erikoisuus.. Jos viinatehdas sijaitsee tien toisella puolella niin luonnollisesti sieltä tulee museoon putkea pitkin Koskenkorvaa. Se on todellakin tuoretta, vain 6 minuuttia vanhaa ;)

Lounasaikaan autokyyti vei meidät takaisin Ilmajoelle ja syömään lounas -ja tilausravintolana toimivaan Ilmajoen Kestikartanoon.

 

Kestikartanon yrittäjäpariskunta Päivi ja Miika Nylund on pyörittänyt ravintolaa muutaman vuoden. Miika hoitaa ruokapuolen ja Päivin vastuulle jää konttorihommat.

Se mikä mieltä lämmitti erityisesti oli kuulla, että ravintola käyttää keittiössään kotimaisia sekä lähellä tuotetuja raaka-aineita.

Olen kuullut paljon hyvää Kestikartanon lounaasta. Huhupuheet pitivät tällä kerralla paikkansa, ruoka oli todella maukasta!

Pienen paikkakunnan etu on siinä, että usein kaikki asiat on saatavilla kävelymatkat päässä kuten myös iltapäivän kohde Namitupa. Osa porukasta lähti tutustumaan Jari Mäen ranchille asiaan kuuluvalla kyydillä.

Namituvassa päästiin mestari Sujanin oppiin. Saimme kuulla millainen matka karkilla on keittokattilasta pakettiin. Voin kertoa, ei se helppoa ole :) Lämmintä puuhaa se ainakin on.

Kuumaa sokerimassaa vaivataan, pyöritellään, värjatään sekä maustetaan kunnes se saa lopullisen muotonsa.

Joo en ole jättämässä päivätyötäni :D

Tyhjällä vatsalla tältä reissulta ei tarvinnut lähteä kotiin, koska päivän päätteeksi nautittiin vielä jokilaivalla kahvit ja mokkooset samalla nauttien maisemista sekä kuunnellen juttuja tulvaherkän Kyröjoen vaiheista.

Mokkooset on paikallisia pannareita.

Kyrönjoki on todellakin välillä kova tulvimaan. Pahimmillaan vesi on ollut niin korkealla, että sillalla ajavien autojen renkaat ovat kastuneet.

Kiitos Visit Ilmajoki ja yrittäjät ikimuistoisesta lauantaipäivästä!
En yhtään ihmettele kunnan elinvoimaisuutta. Esittelyssä toistui usein sanat yrittäjyys, yhteistyö sekä yhteisöllisyys. Sain sellaisen käsityksen, että Ilmajoella kaikki puhaltavat yhteen hiileen. 

Ihan vaan vinkkinä muillekkin tapahtumajärjestäjille, että jos haluatte järjestää ohjelmaa mihin osallistuu somevaikuttajia niin viikonloppuna järjestetty tapahtuma lisää huomattavasti meidän mahdollisuuksia osallistua.

Käy lukemassa myös muiden osallistujien kokemuksia:
Siskonpaneelisoppaa
Meidän kotiin
Talo Ahonlaidalla osa1osa2
Hätälasku
Himomatkaajan turinoita
Villa Bohemian
**Syömiset, juomiset ja matkat olivat bloggaajille ilmaisia

Lakeuden Panimojuhlat 2019

**Kaupallinen yhteistyö**

Järjestyksessään neljännet Lakeuden Panimojuhlat kokosivat taas tammikuun loppupuolella pienpanimo-oluiden ystävät Seinäjoen Rytmikorjaamolle.
Tapahtuma oli edellisvuosien tapaan(pl. ensimmäinen kerta)kaksipäiväinen ja myös perinteisesti lauantai myyntiin jo ennakkoon loppuun. 

11 kotimaisen panimon lisäksi tapahtumaan olivat omia tuotoksiaan tuoneet maisteltavaksi viime vuodelta tuttu vieras etelänaapurista eli Põhjala Brewery sekä uutena tulokkaana suosittu norjalainen Nøgne Ø. 
Norjalaisten oluiden maistelua perjantaina häiritsivät pahasti ainakin alkuillasta ongelmat hanojen kanssa ja osa tuotteista ei harmittavasti ollut saatavilla. Eikä ne ongelmat hanojen kanssa vissiin helpottaneet koko iltana kun norjalainen panimomestari koko illan niitä näytti ruuvailevan..
Luonnollisesti myös Kyröläisten tiimi oli mukana tiukempien liemien kanssa ja tänä vuonna oli erikoisuutena paikallinen viinitila Pirula.
Oheistoimintaa oli mm. Retro videopelinurkkauksen ja olutmaalauksen muodossa. Nekin vetivät kivasti porukkaa, tosin itse keskityin oluiden maisteluun.

Se mikä itseni yllätti positiivisesti, että happamia soureja oli tänä vuonna yllättävän paljon. Lähes jokaiselta panimolta löytyi oma versio näistä varsin kesäistä bisseistä. 

Mallaskosken sopivasti hapan Blueberry Sour

Myös chilin poltetta oli muutamaan olueen lisätty ja erikoismaininnan ansaitsee Pyynikin La Caliente Valentina Chili Vanilla Stout 6,9%  mikä lämmitti sen verran mukavasti, että sitä voisi ostaa myös kotiin muutaman pullon. 

Vinkki: "Pakko maistaa" tuotteet kannattaa maistella jo alkumetreillä, koska loppuillasta ei kovin syväluotaavia analyysejä pysty oluille enää antamaan ;)

Panimojuhlien ruokatarjonnasta vastasi tänäkin vuonna Mallas Kabackan porukka. Ehkäpä tulevina vuosina voisi miettiä hieman uudistusta ruokapuoleen koska jonot muodostuivat välillä aika pitkiksikin koska ruokaa sai vaan yhdestä pisteestä.
Itse osallistuin tosiaan tapahtumaan vain perjantaina ja siinä kun söin kylläkin varsin maukasta 10 euron bratwurstihodaria niin mietin, että miksei ainoastaan lauantaille varattu burgerbuffa olisi voinut olla molempina päivinä?

Lakeuden Panimojuhlat järjestetään myös tammikuussa 2020, aion ehdottomasti olla paikalla. Tuu sinäkin :)

Äärellä Kuppi+Kattila - Urbaania ja rentoa fine diningia Seinäjoella

Kävimme osan SObloggaajien kanssa vierailulla Äärellä ravintolassa* kuuntelemassa yrittäjien Jani Unkerin ja Miia Keski-Nikkolan tarinoita ravintolan pyörittämisestä. 

Fiinimmän Juurella ravintolan pikkusiskolle oli jo hetki etsitty paikkaa kun viimeinkin viime vuonna vanhan morsiusliikkeen valoisat liiketilat kaupungin sykkeessä vapautuivat.

Vaikkakin tunnelma ja sisustus on olohuonemaisen rento niin se on mietitty tarkkaan yhteistyössä paikallisten arkkitehtien, suunnittelijoiden ja rakennusliikkeen kanssa. Ekologiset kierrätysmateriaalit olivat tässä ykkösvaihtoehtona. 
Mä keskityn luonnollisesti ruokaan, käy tutkimassa mitä muut SObloggarit ovat vierailusta kirjoittaneet :)

Olen kerran aiemmin asioinut ravintolassa lounasaikaan ja ihastuin konseptiin välittömästi. Lounasruoka tilataan tiskiltä ja mennään pöytään odottelemaan. Kokin huikatessa nimesi voit noutaa annoksen. Jokaiselle pöydälle on varattuna oma Airamin termari ja näin varmistetaan, että jälkkärikahvit saa nauttia aina tuoreena just silloin kun sulle sopii.
Kun kaiken tämän saa kokonaisedulliseen 10 euron hintaan niin ei voi kuin suositella.

No tottakai me syötiin myös meidän blogivierailulla. 
Juurella ravintolan tapaan myös Äärellä ruoka on lähellä tuotettua ja lista elää sesongin mukaan. Ravintolaan tulee raaka-aineita mm. sopimusviljelijöiltä joiden kanssa on tehty sopimus tyyliin "Ostamme kaikki mitä kasvatat".
Tämän lisäksi myös tavalliset asiakkaat myivät sieni -ja marjasaaliitaan ravintolaan.
Ruokaan haetaan makumaailmaa rohkeasti ulkomaita myöden, mutta taas toisaalta inspiraation lähteenä toimii Seinäjoen arkkitehtuuria vahvasti rikastuttanut Alvar Aalto. Tähän väliin muuten pitää kertoa, että osa Aalto-keskusta näkyy hienosti ravintolan ikkunasta.

Ihailen keittiöhenkilökunnan rohkeaa tapaa yhdistellä erilaisia makuja ja raaka-aineita. Vai tulisiko sulle mieleen laittaa samalle leivälle savusiikaa, korianterilla maustettua munakokkelia ja mummon kurkkua? No ei mullekkaan.. Voin kertoa, että yhdistelmä t o i m i i !

Pääruokana nautin chorizolla täytettyä kanaa chilikastikkeella. Jälleen ihmettelin, että kuinka hienosti fenkolilla maustettu rahka toimi tässä kokonaisuudessa!

Illallinen sai arvoisensa makean päätöksen kun valitsin jälkkäriksi syntisen hyvän suklaabruleen. Raikas vadelma taittoi hienosti suklaan rasvaisuutta.

Kiitos Jani ja Miia kutsusta! Tarinointia olisi voinut kuunnella pidempäänkin. Jutuista paistoi niin vahvasti intohimo ruoanlaittoon, raaka-aineiden kunnioittamiseen ja asiakaslähtöisyyteen. Jokainen pienikin nyanssi on tässä kokonaisuudessa viilattu loppuun asti.


*yhteistyössä Äärellä ja Soblogit

Happamia oluita Lakeuden Panimojuhlilla

Oluen ystävät kokoontuivat Seinäjoelle kun kolmatta kertaa järjestetyt Lakeuden Panimojuhlat polkaistiin käyntiin Rytmikorjaamolla.* 
Tapahtuma myytiin jälleen kerran lauantain osalta ennakkoon loppuun eli Panimojuhlat on hienosti lunastanut paikkansa vuoden ensimmäisenä olutfestarina.

11 suomalaisen pienpanimon lisäksi omat oluet tapahtumaansa toivat ensimmäistä kertaa mukana ollut islantilainen vuonna 2010 perustettu Borg Brugghús ja suuren suosion jo viime vuonna saavuttanut virolainen Põhjala Brewery.

Mukana oli tottakai myös isokyröläinen tislaamo Kyrö Distillery omien palkittujen juomiensa kera.
Islantilaisten vierailun tunnelmaa valitettavasti latistivat "shipping problems" kun pojat eivät saaneet kaikkia oluita Seinäjoelle saakka. Perjantaina oli panimolta myynnissä ainoastaan kaksi olutta.. 

Maksut hoituvat edelleen näppärästi SeamChip kortille ladatuilla jyväsillä. Tänä vuonna latasin SeamChip appsin puhelimeen jo kotona ja talletin tilille jyväsiä ennakkoon. 
Lipunmyynnin jälkeen sai maistelulasin ja maksukortin. Tämän jälkeen ei tarvinnut kuin syöttää kortissa oleva tunniste appsiin ja jyväset olivat käytettävissä. Toki myös jyväsien paikanpäältä ostaminen oli edelleen mahdollista.

Mallas Kabackan jättitasku piti nälän loitolla

 Sour Alet olivat Panimojuhlien tämän vuoden juttu, ainakin mun mielestä. Alkuillasta maisteltiin läpi panimoiden sourit ja loppuillasta keskityttiin pääasiassa tummiin ja täyteläisiin stoutteihin.
Sourit jakoivat meidän seurueen vahvasti kahteen leiriin. Vastapuoli mietti, että onko tämä edes olutta ;)

Mallaskosken ja Maistilan yhteistyönä syntyi mukavan rapsakka Blueberry sour ale

Pils-oluiden suurena ystävänä haluan nostaa esiin Hailuodon Panimon Pilsnerin. Ehkäpä lajinsa paras tänä vuonna.

Omasta mielestäni Panimojuhlien paras olut on tässä: Akaalaisen Hopping Brewstersin Thora Gruit Ale.
On muuten hapan olut, isolla Hoolla!

Tänä vuonna oli uutuutena Pint Please! appsin liveseuranta. Ohjelman käyttäjät pääsivät arvioimaan juotuja oluita ja tulokset tulivat screenille reaaliajassa.

Tunnelma ja meininki oli tänäkin vuonna leppoisa. Tapahtuman koko ja rajoitettu lipunmyynti pitivät jonot tiskeille jälleen maltillisina. Siinä mietittiinkin, että onko "turhempaa" ammattia kuin Panimojuhlien järjestyksenvalvoja :)
Päivänmäärä ensi vuodelle on lyöty jo lukkoon, sitä odotellessa!

*Yhteistyössä: Lakeuden Panimojuhlat